Tätä on vaikea sanoittaa
Tästä on vaikea aloittaa
kun kysyt
mikä on
En osaa kertoa kummituksista
alan hiljalleen taas huojua
Otan pillerin illan tultua
mutta käteni alkavat jo puutua
Ajatukseni pirstoutuvat miljoonaan kappaleeseen
ja minusta tulee haamu
Odotat surullisena
itken vasten tyynyliinoja
ja lopulta jossakin tulee aamu.
Ennen kuin luovutan
ilmasta löydän uuden mandalan
väritän
ääriviivaan
nukahdan
Hätähuuto täyttää keuhkoni
se ei ole minun huutoni
Maatuskat aalloilla jäisillä
äidit huojuvat avomerillä
Haluan kotiin heidän kanssaan.
*
Voimia ⚓
All my love for the refugees ☆
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti