maanantai 13. lokakuuta 2014

tallinna


Istumme Tallinnan vanhassa kaupungissa kohvikissa.
 Kauniit talot ja kadut kaiuttavat mölinää ja yökerhojen syntikkaa. Asuntojen ikkunoissa outo elottomuus. Missään ei pala kotivalo. Syyskaupunki,kivikaupunki. Puistossa puhalletaan jättisaippuakuplia, kuumailmapallo seisoo taivaalla.
Kaadan lasiini stillwateria ja katselen ikkunan takaa hiprakkaisia turisteja.
Viinaturismi on räjähtänyt silmilleni voimallisesti.
Nenäkin on herkistynyt. Viinan ja kaljan huuru pistelee sieraimia.
Ihmisten outo ilottomuus humalan alla. He todella näyttävät jääneen alakynteen.

Olen pitänyt savutonta linjaa viime äitienpäivästä asti, tipatonta hitusen pidempään.
Elämä on löytänyt uusia muotoja.
Ensi kertaa vuosiin olen käynyt läpi tilanteet kokonaan ilman humalan aaltoilua taustalla.
Tupakilla olen taas tottunut alleviivaamaan jonkun orastavan hermoilun tai levottomuuden, nyt on nekin tärinätauot jääneet.Paljastaneet lopullisesti turhuutensa.
Toki tupakanhimo kutittaa joskus kurkun päässä.

Ja erityisesti kaikki kulttuurikokemukset tuntuvat kaipaavan tupakan ja punaviinilasillisen säväystä.
Yllättävät hetket. Kun joku näytelmä sujahtaa ihon alle.
Tai nyt, kun satumme löytämään itsemme vanhasta kirkosta kamarikuoron juuri aloittaessa esitystään. Surmatants nousee kupoliin ja saa vatsani potkimaan. Suojaan sitä ja punainen sametti vuoraa minut, meidät. Korkeissa ikkunoissa sininen valo, loistavat kyntteliköt hämärässä, prameilevat vaakunat, harmaat kuoleman kuvat.
Kulttuurikuplan kimallus.
Keskiaikaravintolassa kituseni hinkuvat punaviiniä juhlan hetken tunnossa. Tarjoilijat miekkailevat. Pöydissä syödään ja juodaan kynttilänvalossa. Vanhat ja nuoret, perheet ja ystävykset.
Yhteinen hetkemme tässä ja nyt.
Eteen tuodaan sydämellä tehtyä ruokaa, jouluinen aromi. Mustaherukkaa, kanelia. Hämyisyys hymyilyttää.
Kaadan taas vettä lasiin ja juon. Kilistän kanssasi. Ja tiedän taas tuntevani tämänkin loppuun asti.

Vesi on muodostunut tärkeäksi elementiksi. 
On ihmeen voimaannuttavaa kaataa sitä lasiin ja juoda jossakin, jossa ennen hankkiutui humalaan.
On majesteetillista palata illalla hotelliin ja jäädä pitkäksi aikaa suihkun alle.
Siunattu tila.

Paluumatkalla kalpeat ja hiljaiset näpelöivät älypuhelimiaan.
Katselemme kannella sylikkäin, kuinka laiva saapuu satamaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti